Maisemanhoitoalue Köyliönjärvelle

Hankkeen blogi on seurattavissa linkistä: http://koylionjarvimaisema.blogspot.fi/

 

Linkki karttakyselyyn:

https://pori.maps.arcgis.com/apps/GeoForm/index.html?appid=94243ee2bab145f1b5424e518c62d94d

 

Seuraavat tiedot esitti hankkeen projektipäällikkö Nina Uusi-Seppä Köyliön Meijerillä 12.4.2017.

Taustaa

Köyliönjärven kulttuurimaisema on yksi Satakunnan viidestä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta, jotka on valittu vuonna 1995. Kansallismaisemaksi Köyliönjärvi nimettiin jo vuonna 1994.

Arvokkaalle maisema-alueelle on mahdollista perustaa erityinen maisemanhoitoalue vaalimaan edustavan ja elinvoimaisen kulttuurimaiseman ja alueen historiallisten ominaispiirteiden säilymistä.

Ympäristöministeriö on myöntänyt rahoituksen hankkeelle, jossa selvitetään mahdollisuutta maisemanhoitoalueen saamiseksi Satakuntaan. Hanketta toteuttaa Satakunnan Museo, joka on palkannut hankkeeseen puolipäiväisen projektipäällikön helmikuun alusta lokakuun loppuun.

 

Köyliönjärven kulttuurimaisema-alue

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on laaja ulottuen Säkylän viljelyaukeilta Tuiskulan kylämaisemaan. 

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisemaalueet

Kirkkokari, Kaukosaari, Kirkkosaari ja Köyliön keskustasta itään päin olevat peltoalueet muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (1993, 2009)

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=87

Alueen läpi kulkee Huovintie, joka oli yksi keskiajan huomattavimmista teistä. Se on yksi Liikenneviraston nimeämistä museoteistä ja on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tieosuus Nousiaisista Kokemäelle tunnetaan Sant Henrikin tienä, joka on keskiajalta periytyvä pyhiinvaellusreitti.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1597

Aivan maisema-alueen vieressä on valtakunnallisesti merkittävä Säkylän kirkkoympäristö ja sen viereinen Nikkarin pelto, joka yhdistää kirkon osaksi laajaa viljelymaisemaa.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3945

Köyliönjärvi on myös kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA). 

http://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/iba/suomen-iba-alueet/

Köyliönjärven kulttuurimaisema on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas kokonaisuus, jota on asuttu yhtäjaksoisesti rautakaudelta saakka. Köyliöjärven rantoja viljeltiin jo varhain ja järven ympäristön asutus oli jo keskiajalla laajalle levinnyt. 1560-luvulla kylissä oli yhteensä 72 taloa.

Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Kansanperinteen mukaan Kirkkosaaren Vanhakartanon talonpoikainen isäntä Lalli surmasi Piispa Henrikin vuonna 1156 Köyliöjärven jäällä. Tämän jälkeen saari kartanoineen joutui Turun piispanistuimen omistukseen. Kuningas Kustaa Vaasan aikana kartano joutui kruunulle ja siitä muodostettiin kuninkaankartano.

Piispa Henrikin ja Lallin ansiosta Köyliönjärvi on varmasti Suomen tunnetuin järvi!

Alueella on edustavia perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja hakamaita. Maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja ovat Kaukosaari, Kirkkosaaren pohjoiskärki ja Uitamon niitty, joiden lisäksi alueella on useita paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja.

Alueelta löytyy muinaisjäännöksiä kivikaudelta, rautakaudelta ja keskiajalta. Näistä mainittakoon mm. Kirkkokari, Tuhkanummi, Vanhakartano ja Yttilän Otta.

Köyliönjärven ympäristön laajat peltoalueet ovat edelleen viljelyksessä ja muodostavat keskeisen osan elinvoimaista kulttuurimaisemaa.

 

Köyliönjärven vahvuudet maisemanhoitoalueeksi

 • Maisemanhoitoaluetta ajatellen Köyliönjärven suurin vahvuus löytyy alueen aktiivisesta yhdistystoiminnasta, joka antaa hyvät edellytykset yhteistyössä tehtävän hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle ja myös sen toteuttamiselle käytännössä.

 • Alueelta on jo olemassa erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, jotka toimivat hyvänä pohjana hoito- ja käyttösuunnitelmalle.

 • Aktiivisesta toiminnasta kertoo sekin, että alueella on meneillään muitakin hankkeita (Köyliö-seura, Pyhäjärvi-instituutti), joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä mm. talkoiden merkeissä.

 

Miten edetään?

Tapahtunut:

• Yhteistyöryhmä, jossa on mukana viranhaltijoita ja paikallisten yhdistysten edustajia, kokoontui 23.3.2017, seuraava kokous on syyskuussa.

• 12.4.2017 Köyliön Meijerillä keskusteltiin Köyliönjärven kulttuurimaisema-alueen arvoista ja hoitotarpeista.

Nyt:

• Karttapohjainen kaikkien käytettävissä oleva kysely: https://arcg.is/KT8rO

• Perustetaan työryhmä/työryhmiä, jossa valmistellaan yhdessä hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja suunnitellaan käytännön toimenpiteitä.

• Kesän aikana järjestetään kyläkävelyitä, joilla arvioidaan hoitotarpeita ja toivottavasti myös talkoita.

• Tutustumisretki Hyyppään kesällä.

• Syksyllä teemailtoja esim. rakennusperinnön hoidosta, hankerahoituksesta.

• Laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa, haetaan jatkorahoitusta

Tulevaisuudessa:

• Hoito- ja käyttösuunnitelman luonnos asetetaan nähtävillä ja kaikkien sidosryhmien kommentoitavaksi

• Lopullinen päätös maisemanhoitoalue-statuksen hakemisesta tehdään kunnan ja kyläyhdistysten yhteistyönä sitten, kun hoitoja käyttösuunnitelma on valmis.

• Maisema-aluehakemus lähetetään Ympäristöministeriölle, joka järjestää vielä lausuntokierroksen

• Maisema-alueelle voidaan tämän jälkeen perustaa neuvottelukunta, jonka tehtävä on seurata suunnitelman toteutusta, koordinoida toimenpiteitä, hakea rahoitusta ym.

 

Mikä on maisemanhoitoalue?

• Maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on edistää ”luonnon-ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen” säilyttämistä ja hoitamista. Tavoitteena on vaalia ihmisen viljelemällä, karjataloudella ja rakentamalla muokkaamaa ympäristöä. 

• Maisemanhoitoalueen perustamisen tärkein lopputuote on yhteistyössä laadittu ohjeistava maiseman hoito-ja käyttösuunnitelma.

• Maisemanhoitoalueen perustaminen ei oikeudellisesti velvoita maanomistajia ohjeiden noudattamiseen, vaan käyttö-ja hoitosuunnitelman suosituksien toteuttaminen on vapaaehtoista.

• Rakentaminen tapahtuu edelleen kaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja maankäyttö-ja rakennuslain mukaisesti. Metsiä hoidetaan edelleen metsälain mukaisesti.

• Perustamisen edellytyksenä on, että maisemanhoitoalueen valmistelu on tehty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Aloitteen olemassa olevista maisemanhoitoalueista ovat tehneet kyläseurat ja kunnat.

• Työn etenemisen kannalta yhteistyö eri tahojen välillä on avainasemassa. Yhteistyön avulla sitoutetaan alueen toimijoita maisemanhoitoon ja autetaan hoidon kohdentamisessa.

• Maisemanhoitoalueen perustamisesta valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille päättää ympäristöministeriö.

 

Miksi maisemanhoitoalue?

• Konkretiaa maiseman arvoille: mitä ne ovat ja mitä voidaan tehdä niiden vaalimiseksi?

• Perusta pitkäjänteiselle maisemanhoitotyölle: Luodaan hyviä maisemanhoidon käytäntöjä ja vakiintuneita toimintamuotoja

• Hoidon kohdistaminen yhdessä sovituille alueille lisää työn tuloksellisuutta

• Kaikkea ei voida hoitaa, mutta hoidetaan hyvin se, mikä voidaan

• Lisää alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta

• Virkistyskäytön mahdollisuudet paranevat

• Matkailuelinkeinon mahdollisuudet paranevat

• Status ja toiminta tuo näkyvyyttä alueelle

• Konkreettisimmillaan maisemanhoitoalue tuo asukkaat, yrittäjät, maanomistajat ja vapaa-ajan asukkaat yhteen talkoiden ja muun yhteistoiminnan myötä.

• Maisemanhoidon tukimahdollisuudet tulevat tehokkaammin hyödynnetyiksi

 

SUOMESSA ON VASTA NELJÄ VALTAKUNNALLISTA MAISEMANHOITOALUETTA

 • Skärlandetinmaisemanhoitoalue, Tammisaari, Raasepori, 2007

 • Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue, Kauhajoki, 2009

 • Kairalan–Luiron maisemanhoitoalue, Pelkosenniemi, 2010

 • Simon maisemanhoitoalue, Simo, 2015

http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Maisemanhoitoalueet

 

Tämä sivu päivitetty 4.6.2017